Olen tainnut joskus mainitakin, miten minulta on jäänyt opettamatta noudon palautus. Lillis hakee kyllä innoissaan ja lennokkaasti esineitä, mutta palautus on myös hippasen lennokas... esineet lentävät kaaressa vauhdilla emännän nenän eteen maahan tai suoraan emännän syliin. Vaikka Lillis on aika kovis, se myös väistää emäntää ja luovuttaa emännälle kaiken suosiolla. Eli tavallaan Lillis on joissain asioissa pehmis. Joskus pienenä jätti ruokansa syömättä, jos katsoin sen syömistä. "Ai haluutko sä kenties nää mun ruuat, joo ole hyvä vaan." Lilli myös helposti irrottaa otteen, jos pidän sen kanssa samaan aikaan esineestä kiinni ja esine on paikoillaan. Noudossakin Lilli päästää esineestä irti heti jos otan siitä kiinni. Luulen että minun pitää opettaa nouto takaperin ketjuttamalla niin kuin olen ajatellut. Taidan usein tehdä harjoituksia vähän sinne päin ja nytkin on tehty ihan omia juttuja, jotka ehkä tukevat aikanaan tätä noutoesineen pitoa tai sitten ei.
Lilli kyllä repii mun kanssa ihan hulluna erilaisilla leluilla ja pyyhkeellä. Olen koettanut saada pitoon kunnon otetta nyt hyödyntämällä repimisleikkiä. Tartun Lillin pitämään leluun ennen kuin se ehtii pudottaa sen ja sitten reivitään ihan hulluna ennen kuin se ehtii irrottaa otteensa. Tämmöistä on siis treenattu kotona jonkin verran. Lelut ovat kuitenkin aina lentäneet maahan, kun Lilli ne mulle tuo. Monasti irrottaa otteensa lelusta kun tartun siihen, ja nappaa sitten uudestaan lelusta kiinni repimistä varten.
Tässä yhtenä päivänä olin tehnyt itselle meetvurstivoileivän, ja Lillis tykkää tosi paljon meetvurstista. Tuli tarjoamaan mulle vaihtarina (siihen meetvurstiin) lelua pitäen sitä suussa. Mä katson hetken huuli pyöreänä, ymmärsin kuitenkin tarttua siihen leluun... ja Lilli ei päästäkään irti. Pitää kiinni lelusta ja alkaa repiä takaisin, kun kiristän otetta. Ihanaa! Se osaa, ja saa tietty sitä meetvurstia palkaksi. Sanna taisi yllyttää, että no niin, nyt vaan palkka siitä onnistuneesta suorituksesta, kun se kerran sen osaa. (Minä kun epäilen, että Lillin on tiennyt kauan mitä haluan. Nyt se vaan päätti toimia niin meetvurstin toivossa. Tarpeeksi hyvä palkka... tai sitten sen on vaan tajunnut jujun tässä treenitauon lomassa.)
Seuraava vaihe: repimisleikkiä ei tule, ellei lelu ole Lillin suussa. Lilli heittää lelun mun jalkoihin, olen eleetön, Lilli katso ihan ihmeissään mua ja lelua ja taas mua. "Et se emäntä ei niinku enää edes viittii nostaa tota lelua maasta, jo nyt on kumma!" Kaunis(?) oopperalaulukaan ei auta. "Ota nyt se lelu maasta pliis! Revitään jooko?"
Lopulta Lillis nostaa lelun, otan kiinni siitä + hervotonta repimistä, päästän irti, Lilli tulee mun luo lelu suussa, revitään taas jne. Vaikenta on kun mä heitän lelun kauas, kun se palautus tulee edelleen lentäen pari kertaa. Ja sitten ihmetellään taas eleetöntä emäntää, kun se lelu pötköttää maassa. Lopulta Lillis tulee heitetyn lelun kanssa mun eteen seisomaan noudettu lelu suussa. Jesh, edistystä! Kohta mulla on tosin ongelma siitä, että tuotua esinettä revitään ihan hulluna etutassut emännän etumukselle kiiveten... Mutta ote on nyt taatusti pitävä, eikä vaan hennosti etuhampailla.
Seuraavalla kerralla kun taas treenataan repimistä (eli pitämistä?), treeni menee ihan kivasti, mutta Lillis ei lopeta. Se tuo sitä lelua vaan sussa pitäen koko ajan ja mäkään en malta lopettaa. Repiminen on kiva palkka, emäntä päästää irti, Lilli tuo lelua pitäen emännälle, taas revitään, emäntä sanoo "kiitos", Lilli irrottaa, emäntä heittää lelun, Lilli hakee ja tuo pitäen, taas revitään jne. jne. Lopputuloksena Lilli kulki koko loppuillan ylpeänä rinta rottingilla ympäri kämppää - lelu suussa - varmuuden vuoksi. Jos vaikka emäntä haluais vähän repiä taas. Tai ehkä se halusi sanoa: KATTOKAA, KYLLÄ MÄÄ PIDÄN!
Myös seuraavana aamuna Lilli hakee lelun ja pitää ja pitää. Ja välillä sitten treenataankin. Pyydän Lillin lelussa roikkuen istumaan eteeni luovutusasentoon ja sanon kiitos. Lelu lentää ja Lilli tuo ihanan iloisesti lelua ylpeänä pitäen sen mun käteen, ja taas revitään. Edelleen, jos otan kiinni lelusta ja pidän sen paikoillaan, ote irtoaa. Mun pitää siis heti repiä, kun otan kiinni lelusta. Luulen, että kun kapula tulee kehiin, aloitamme alusta ja ketjutamme takaperin. Ja se kapulan pito pitää varmaan opettaa erikseen. Mutta pidä-sanan idea on ehkä auennut koiralle? Nythän se on jo muutakin kuin repimistä. Se on lelun tuomista emännälle asti sitä pudottamatta. Voikohan noutokäsky olla "pidä"? 
Kommentit