Lilli täytti perjantaina 20.11. kolme vuotta! Äkkiä ne vuodet vierii... Onnea myös kolmevuotiaille sisaruksille ja Safa iskälle, joka täytti lauantaina 21.11. yhdeksän vuotta! Lillin synttäripäivä oli hieman tylsä - isännällä ja emännällä normaali työpäivä. Illalla matkattiin ABC-kahvin (= autossa istuskelua) kautta ATT-areenalle tokoilemaan. Lillin kohdalla tämä tarkoitti valitettavasti hengailua kentän laidalla ja odottamista ja odottamista. Emäntää hieman harmitti, että Lilliä alkoi laulattaa kentän laidalla, mutta kai sitä nyt alkaa jo tuossa vaiheessa harmittaa, kun on toiminta on ollut vain pari pissalenkkiä ja sitten laitetaan vaan istumaan ja katselemaan muiden tekemisiä. Emäntä päätti, että pieni vinkuna ei haittaa muita tokoilijoita, koska viereisellä kentällä oli menossa agility, jossa muutama koira haukkui ihan täydellä syötöllä... Huh. Lillikin oli sitten ihan tyytyväinen, kun pidettiin arkiryhmän kanssa pieni pissatustauko, ja hain silloin Lillin treenaamaan Sannan tokohyppyesteelle. Oma samanmoinen ois aika kiva... Ei taida ehtiä joululahjalistalle enää. Ja mahdetaanko meidän joulupukinpajassa noin hienoja valmistaakaan. Sen jälkeen neito jatkoi istumista ehkä hieman tyytyväisempänä sivussa. Puolitoistatuntisen lopulla nautimme mekin hieman käytössä olevista agilityesteistä. Tällä kertaa ei mielestäni syntynyt samanlaista kaaosta kuin viimeksi ja tokoilijatkin saivat (ainakin melkein) treenausrauhan. Lilli oli tosi reipas. Halusi itse puomille ja meni sen muitta mutkitta ilman sutimisia tai epäröintejä koko matkan. Alas tullessa hoin "rauhassa-rauhassa" ja palkkasin kontaktilla laittamalla käden alas - mielestäni ns. niiaaminen hidastaa vauhtia kontaktilla. Tässä muistin joskus käyttäneeni sanaa "konta", joten käytin taas sitä. Mun piti näyttää huono esimerkki siitä, mitä teen Lillille, joka epäröi A-esteellä - siinä se on aina laittanut ekalla kerralla jarrut päälle, ja olen kiskonut sen pannasta väkisin yli. Tätä en suosittele kaikille koirille, mutta Lilli sen kestää ja toimii yleensä niin, että mitä on kerran tehnyt, niin siinä ei ole toiste ongelmaa. Mutta tunnisti ilmeisesti esteen samaksi, mistä on jo mennyt tms., koska sujahti vauhdilla A:n ja mulle tulikin sitten kiire ehtiä kontaktille jarruttelemaan. Kaikki esteet teki reippaasti. Toisilla kepeillä jätti viimeisen kepin kiertämättä, kun tokoileva Luru meni juuri silloin ohi, ja silloinhan pitää vähän röyhistellä, että kuka tässä nyt onkaan sitten kuka... Itse ihmettelin, että S-mutkalla oleva putki meni niin helposti. Aidat on tosi mukavia... Ja vasta nyt hiffasin, että koira pitäisi opettaa etenemään monta aitaa kerralla. Mä oon ottanu JOKA aidan välissä koiran luokseni kontaktiin ja lähettänyt uudelle aidalle... Hohhoi. Mitenköhän se aitaestesarja sitten opetetaan? Agikurssin tarvetta - ihan ohjauksella - olisi hetimmiten.

Synttäripäivän ihan paras juttu oli uusi este: pussi. Jätin Lillin istumaan pussiesteen eteen, ja menin itse nostamaan pussiosaa ja kurkistelemaan ja kutsumaan sieltä. Lilli tuli reippaasti. Seuraavalla kerralla sai mennä jo ilman kurkistelevaa emäntää. Veti hassusti ihan matalaksi pussiosassa ja tuli pussin alta esiin matalana ja silmät kiinni. Hassun näköistä. Mentiin monta kertaa, ja joka kerralla tuli reippaammin, mutta selvästi hidastaa pussiosassa. Hauskaa näytti silti olevan. Voittajafiilis, kun uskaltaa tehdä näin hurjia juttuja.  Tunnin lopussa Lillillä oli lisää istumista. Kököttää kyllä nätisti pyyhkeensä päällä - alkutunnista istui ja nyt pienen agilitypätkän jälkeen jopa makoili pyyhkeellään. Tarvitsisi kyllä varmasti kunnon lenkin ennen istumissessiotaan, mutta aina ei vaan ehdi... Ei edes synttäripäivänä.

Varsinaista synttärijuhlintaa oli tiedossa lauantaina. Nakkikakkua ei edelleenkään ilmaantunut, mutta raakaa jauhelihaa sai nappuloiden kanssa ja piimää päälle. Herkkua!  Lauantaina paistoi aurinko. Auringonlaskun aikaan ajoimme lähikunnan hiekkakuopille riekkumaan. Lilli nautti ja hepuloi... Keppejä löytyi ja lammessa käytiin kahlailemassa. Marraskuu on ihan hyvä uintikuu, terkkuja vaan avantouimareille sanoo Lillis.

Sunnuntaina Lilli näki pitkästä aikaa pentujaan, kun kenneltalossa vierailivat Bobo, Iines (= pikku-Lilli), Nelli ja pikku-Olga. Ihania pörröpalloja ja nahkarottia!  Lisää pentutreffejä toivoo emäntäkin. Safa-vaari leikitti pentuja, kun Lillis alkoi väsyä. Kamera vaan jäi emännältä taas kotiin, mutta odotellaan kuvia muiden blogeihin. Illalla Lilli sai vihdoin nakkikakkunsa, jonka salaiset ainesosat ovat: Pedigree kalkkuna-kana-ateria pohjana, kolme HK:n prissinakkia kynttilöinä, yhden porkkanariisipiirakan täytteet päällisenä ja possurouhetta koristeeksi ripoteltuna. NAM! 

Viralliset kolmevuotiskuvat tulossa...