Emäntä kävi katsomassa BH-koetta

• valtava määrä seuraamista, sekä hihnalla että ilman
• valtavan pitkä aika paikallaoloa
• kuljettava kuvio kulmineen ja pysäytyksineen pitää osata ulkoa (ei liikkeenohjaajaa)
• kaikilla kokeessa olleilla koirilla seuraaminen oli tosi tiivistä, koirat näyttivät jopa nojaavan omistajaan
• jokainen sai pitkän analysoivan palautteen suorituksensa jälkeen
• arviointi oli kuitenkin yllättävän löysä: läpi pääsi, vaikka olisi ottanut väärän askelmäärän seuraamista (25/30 - tuomari oikeasti laski askeleet!!!), vaikka koira nousi seisomaan maahanmenossa, vaikka koira lähti liikkumaan paikallamakuussa ja ohjaaja käskettiin takaisin koiran luokin... Paikallamakuusta eteenpäin ryömivä koira ja seisomaan noussut ja pari askelta sivulle liikkunut koira pääsivät läpi. 
• tuomari näki, jos ohjaaja oli kokenut tai ei
• koiran ja ohjaajan suhdetta arvoitiin erikseen
• kaupunkiosuudessa koiran ohitti soittokelloa rimputtava pyöräilijä edestä ja takaa ohi ajaen, juoksija kohtisuoraan edestä ohi juosten, kaksi juoksijaa takaa koirakon ohittaen seka koirakko vastaan tullen.
• koira tuotiin keskelle ihmisjoukkoa, ja yksi ihmisistä kyseli koiran omistajalta jotain, muut kuljeskelivat ympärillä
• auton ovia paiskottiin, auto startattiin ja ajettiin koirakon vierelle kysymään ohjeita ikkuna auki
• koira jätettiin yksin seinään kiinni ja koirakko kulki viiden metrin päästä ohi
• koira sai reagoida pyöräilijään ja jopa riuhtaista hihnassa kohti lähestyvää koiraa - kunhan sen häntä heilui eikä se haukkunut
• haukkuminen ylipäätään olisi ilmeisesti ollut paha asia osuudessa kuin osuudessa... yksikään kokeessa ollut koira ei haukkunut kertaakaan
• arvostelu tuntui löyhältä, mutta kesäprojektiksi voisi ottaa oikeisiin kriteereihin tutustumisen :)

Rally-toko

• vauhdittomampaa toimintaa kuin nimen perusteella voisi kuvitella
• laitoin aluksi koiran itse kiertämään pujottelurataa kävellen itse sivussa, joka oli väärin... - piti kulkea koiran kanssa samaa matkaa, eli omistaja hoitaa pujottelun (ja kaiken muunkin aivotyön)
• kaikki ensimmäisen kerran liikeet olivat pelkkää seuraamista, joten koiralle ei tullut aivojumppaa yhtään - koira vain seuraa eri tavoin kääntyilevää emäntää ja Lilliltähän se sujuu
• alussa oli teoriaa ja odottelua
• rataa suoritettiin yksi koira kerrallaan, joten todella paljon pelkkää odottelua parkkiksella
• niinpä treenattiin Lillisen kanssa taas sitä samaa vanhaa asiaa, että ei tarvitse keksiä sijaistoimintoja vaikka mitään ei tapahdu... tehty työ kyllä näkyy jo, mutta täydellistä ei ole (eikä tule?)
• Lilli otti jo autosta tullessa kivasti kontaktia muhun, vaikka koirat haukkuivat parkkiksella
• ärtsyin oli Lillin mielestä collie, jota yritti bongailla koko ajan, mutta sietokyky kasvoin treenin mittaan, niin että lopulta saivat kävellä takaamme ilman että Lillis reagoi
• erehdyin alussa käyttämään rauhoittavaa puhetta ja silittelyä, joka ei toimi yhtään - tai toimii päinvastaisella tavalla kuin oli tarkoitus
• Lillis odottaa ja kestää häiriöitä hyvin jo käskyn alla, esim. sivu (voisin ehkä alkaa odotuttaa sitä perusasennossa jo koko ohjeidenantoajan... mutta en vaan tee niin) - ongelmia tuli vapaana ollessa, jos erehdyin kumartumaan Lillin ylle ja koskemaan siihen ikään kuin tukien - silloin alkoi muiden koirien haukkuminen välittömästi (vaikuttaa opitulta jutulta, varmaan pentukurssin "tuliaiset" näkyy vielä vaan) - käskyn alla siis kestävämpi (tai silloin kun en kiinnitä huomiota siihen ollenkaan)
• haukkumisen ja muiden bongailun sai loppumaan parhaiten vatkaamalla rajusti päätä ja korvia, eli kääntämällä koko homman pelleilyksi - myös kunnon äänekäs paukuttaminen kylkeen oli ihan jees - siis kunnon PUM-PUM-PUM, niin että koko koira tärähtää joka kerta - tämmöisistä on Lillille tukea, silittelystä tai käden laittamisesta koira ylle ei (Hassu otus, oikeesti?)
• kuljetut kuviot olivat törppöjen pujottelua koira seuraten (ensimmäinen törppö jää aina vasemmalle, kuten agissa), sekä P-kirjaimen mallinen kulkurata, jonka nimi oli "käännös 175 astetta" (miksi?), sekä spiraali (kolme törppöä, joista kierretään ensin kaikkien kolmen ympäri, sitten kahden ja sitten yhden - tässä sai "kivasti" päänsä pyörälle)

Omatoimiagi

• ekaa kertaa ulkokentällä
• aurinko paistoi ;)
• kaksi radanpätkää
• aita, U-putki, aita takaakiertäen, puomi, aita
• aita-aita-aita (puoliympyrän muodossa) + putki (eikä me sitten pidemmälle ehdittykään)
• Lillis ei muistaakseni ekalla lähetyksellä mennyt putkeen. Olin lähettämässä liian lähellä putkea, joten en ollut vauhdissa Lillisen ollessa menossa putkeen, joten ei mennyt. Uusi lähetys lähempää aitaa, jolloin juoksen koiran kanssa kohti putkea, onnistui. 
• valssi tai joku muu pyörähdys meni ihan pipariksi ensin putkesta aidalle ohjatessa... kierrä-käsky toimii ihan kivasti lähettämään esteen taa
• puomille nousu ensin ohi, mun ohjaus oli jotain sössöä taas varmaan, olin myöhässäkin sen kanssa
• varmempi ohjaus, nousu puomille, Lillis meinasi hypätä alas puomilta mun ajautuessa kauemmas kiertässäni puomin alla olevaa putkiestettä - tosi hyvä harjoitella tätä nyt ja tavallaan väkisin, etten pääse olemaan tukena
• kontaktille pysäytys, joudun käskyin jarruttamaan Lilliä, kun pelkään että se vetää kontaktit pysähtymättä - kontaktit PITÄISI opettaa varmoiksi...
• mutta olin tosi iloinen siitä, että Lilli jää ohjattuun asentoon, vaikka liikkuisin kauemmaskin esteestä
• Janitan kurssilla opittu "JES!" on muodostunut todella vahvaksi ja iloiseksi vapautussanaksi, ja olen alkanut käyttämään sitä tokoiluissakin... vapaa kun on sanana jotenkin venynyt ja masentunut - JES! = hyvä fiilis ;)
• puoliympyrän muodossa oleva aitapyöritys oli mulle vaikea, eikä Lillis oikein ensin edennyt kakkosestettä kun jäin niin kauas - vaatii vielä lähiohjausta ja saattelua aidalle - palkkanamit esteen takana auttoivat kummasti - muutenkin vois ehkä alkaa laittaa niitä palkkoja kädestä kippoon...
• saatiin kuitenkin varmistus siitä, että ekan namitreenin jälkeen Lillin katse oli aidassa eikä mun kädessä, ja se näkyin reippaana etenemisenä - hyvä-hyvä
• mä kompuroin valssin ja takaperin kulkemisen (ei sitä juoksuksi ainakaan voi sanoa) kanssa
• Lillis kestää niin hyvin mun kökköohjaukset ja hukkaukset ja kompastumiset ja hitauden - se ei koskaan edes ajattele närppimistä tai haukkumista tälläisissa kohdissa ja siihen se treeni heti jäisikin... en kestäisi yhtään
• kentän laidalla esiintyi taas ärtsyä laulelua alussa, mutta kun on päässyt kerran radalle, odottaa paremmin hiljaa - ulkotreeneissä saa jotenkin paremmin karjaistua kunnon ärjäisyn vinkuvalle koiralle, osittain toimiikin

Nyt tiedän, mistä mun nollatoleranssi lauleluun tulee - PK-puolelta. ;) Kyllä voin sanoa, että kiroan koko agin johonkin syvimpään kuiluun, jos me joskus ollaan BH-kokeessa ja Lillis alkaa laulaa mun perään seinään kiinnitettynä. Se nimittäin OSAA olla hiljaa, mutta agissa vetää takapakkia tässä asiassa ja rankasti. Kannattaa tosissaan miettiä mitä harrastaa, varsinkin, jos harrastaa tosissaan... Kaikki lajit eivät kaikilla koirilla välttämättä sovi yhteen tai tue toisiaan. Mutta kun harrastaan paljon eri juttuja, jonkinlainen tasapaino säilyy? Montaa juttua on harrastettu sen takia, kun koira tykkää, ja moneen paikkaan emäntä on itsensä raahannut koiran takia. 

PE-SU ohjelmassa TKK:n jälki- (ja haku) leiri!