• uusi look
  • koira ei läähätä
  • koira juo todella paljon vähemmän (emäntä oli jo kuumana päivänä lenkillä huolissaan, kun koira ei juo lammikosta, jossa pitkässä turkissa makasi ja joi)
  • pedit ja muut pehmeät makuualustat ovat taas käytössä
  • lempipaikka nukkua päikkäreitä ei olekaan enää pöydän alla, vaan kerällä sohvan nurkassa
  • energiaa tuntuu olevan vaikka muille jakaa: koira joka ennen emännän tullessa kotiin jatkoi tyytyväisenä vielä tunnin verran uniaan, saakin nyt valtavat hepulit, juoksee ympäriinsä, piippaa ja riuhtoo leluilla, lykkää palloa emännän lähelle ja vinkuu... meidän yhteisellä kielellä "hööpönpööpön aikaa" jota näyttää jatkuvan koko illan...
  • koiralla on jatkuvasti nälkä, koko ajan pitäisi syödä - Lilli raapii keittiön kaapiston laatikkoa, jossa tietää herkkujensa sijaitsevan ja vinkuu... kaikki ruoka hotkaistaan hetkessä silmät suurina
  • koira ottaa ensimmäisiä kertoja kopin heitetystä ruuasta - toisaalta nyt ei ole tukkaa silmillä ja näkee kopitella, mutta aina ennen heitetyn ruoan on annettu mätkähtää maahan, sitä on haisteltu tarkoin ja vasta sitten maistettu
  • pallohulluus on huipussaan, koira jaksaisi pallotella ja kopitella ihan koko ajan
  • heti kun Lilli tuli kotiin uudessa tukassaan, etsi se ihan ensimmäisenä pari tennispalloa ja leikki niillä villisti pitäen toista suussa ja mätkiessä toista tassulla - vasta silloin tajusin, että eihän meillä ole palloleikitty sisällä aikoihin - koira selvästi nauttii kun se näkee - Lillis käyttää muuten koiraksi näköään paljon ja se on harvinaisen herkkä huomaamaan varsinkin liikkuvat kohteet
  • ekana iltana uudessa tukassa kotipihasta lähtenyt pupu sai haukkumyrskyn aikaan - hihna esti ajoon lähdön
  • metsässä Lillis kävi ajamassa peuraa (ilmeisesti), eikä ole tehnyt tämmöistä temppua... sitten pennutuksen jälkeisen ajan, jolloin irrotteli kunnolla myös ajamalla peuraa - villeihin irrotteluaikoihin kuuluu ilmeisesti olennaisena osana ajojahti (mainittakoon nyt vielä, että tänään ihan meidän vierestä lähti jokin iso otus (peura?) ja Lilli tyytyi vaan haukkumaan hetken vakuuttavasti ja palasi sitten emännän luo - yksi irrottelu ilmeisesti riitti siis)
  • koira ei häviä ojan pohjalle makaamaan, vaan loikkaa kaaressa mutaojien ylitse - ihmeellistä!
  • voisi kuvitella, että turkiton koiraa kaipaisi enemmän läheisyyttä, mutta ei... Lillis ei tykkää tällä hetkellä yhtään lällyttelyistä - kuitenkin perinteisesti, jos riehuvan koiran kölläyttää kyljelleen syliin ja silittelee siinä hetken, voi siihen ihan hyvin jäädä hetkeksi nautiskelemaan silmät kiinni ja melkein nukahtaa
  • Lillillä on niin valtavan kauniit tummat silmät, ruskeat mustilla kajaleilla... ja nenäkin alkaa taas tummua kesäauringon vaikutuksesta (Lillillä on ilmiö nimeltä talvinenä, talvella nenä vaalenee huomattavasti, kesäaurinko muutta sen takaisin mustaksi) - niin, niitä silmiä on nyt hyvä ihastella kun ei ole enää tukka silmillä
  • monen turkin ajelun kokeeneena Lillis ei tunnu enää eri koiralta, niin kuin ensimmäisillä nakuturkkikerroilla... nyt se on sama koira, jonka ilmeet ja eleet ja rakenne näkyy paremmin, ja joka on heittänyt villin ja iloisen vaihteen päälle (turvonneet ja maitoa tihkuvat nisät kertovat valeraskaudesta, mutta eihän tässä näköjään kerkeä mitään masistelemaan :D - perinteistä Lilliä, ei sitä tunnu mikään hetkauttavan, luulisi nimittäin taas, että sisällä myllertäisi)
  • emäntä luuli pääsevänsä helpommalla lyhytturkkisen koiran kanssa, joka ei tuo puolta metsää sisälle, mutta taisi unohtaa turkin lähdön mukanaan tuoman hepulikauden... nyt yritetään kaikenlaista ja pursutaan energiaa koko ajan, näköjään (emäntä löysi kylläkin tänään punkin itsestään, mutta ei koirasta - kovin harvinaista)
  • -> emäntä tykkää kyllä koirastaan todella paljon, ja on alkanut arvostaa eniten juuri tuollaista heiman villiä otusta, jolla on tahtoa ja halua, ja joka yrittää kaikenlaisia metkuja ja saada tahtonsa läpi - pusuja satelee, kun emäntä niin tykkää pusuista ja niillä voi yrittää saada mielisteltyä ja kerjättyä kaikenlaista... jotenkin sitä on vaan alkanut ajatella, että koira on terve, iloinen, elämänhaluinen ja se uskaltaa yrittää vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä ja neuvotella itselleen etuja - ja arvostaa tälläisia seikkoja
  • -> joskus ihannekoira oli kiltti - nyt se on tämmöinen vähän villi kujeilija, joka ihan selvästi tänäänkin kaikenlaiset metkut kokeiltuaan (pallo olisi pitänyt saada emännän taskusta) ja hihnan tassuille heitettynä saatuaan ihan selvästi hymyili ilkikurisena ja onnellisena - ihanteeni on koira, joka osaa nauttia elämästä - ja nyt kyllä eksyttiin kauas siitä uudesta tukasta 
  • !