Vihdoinkin treenattiin esineruutua porukalla! Tätä on odotettu! Innoissaan olivat niin koira kuin emäntänsä. Lilli taisi olla vähän liiankin innoissaan, kun tärisi puuhun kiinnitettynä vuoroaan odotellessaan... Tuskin sillä kylmäkään oli, sillä saatiin lainata kenneltalosta hienoa sinistä pukua. Toisaalta, kun eka vuoro oli ohi ja odoteltiin seuraavaa, niin neiti malttoi jo hetken makoillakin. Ihanaa!  On se oma itsensä sentään.

 

Teinpä taas saman tutun virheen = liian helppoa treeniä. Kyllähän neito jo tuon esineruudun näyttää osaavan. Sitkeästi etsii saatuaan vainun. Ensimmäisellä kerralla vein itse piiloon yhden lelun (niin että koira näkee). Eka oli tuttu oma lelu. Toinen haettava oli vieraanhajuinen - ei ongelmaa. Sieltä nousi. Luovutusta pitäisi harjoitella kovin... Ja sitä esineen pitoa! Lilli tuo kyllä reippaasti, mutta heittää aina esineen maahan emännän lähettyville. Olen opettanut kyllä neidolle käskyn "nosta", mutta sillä tyylillä ei ole päästy luovutukseen, jossa pidettäisi esineestä kiinni samaan aikaan, vaan Lilli yleensä heittää esineen jonnekin emännän suuntaan tai tiputtaa käteen tms. Esineen luovutus pitäisi opettaa ihan erikseen, omana liikkeenä taaksepäin ketjuttamalla. Ja kyllä, olen ilkeä pakotteiden käyttäjä ja aion opettaa Lillille esineen suussa pitämistä tukemalla kevyesti kahdella kädellä kuonon molemmin puolin. En usko, että saan muuten tajuamaan, mistä on kyse. Naksua voisin harkita avuksi. (Taitaa kädet loppua kesken.)

 

Toinen treenikerta tehtiin sitten jo ihan "oikein" kolmella esineellä. Emännällä ei vaan ollut kanttia vielä tehdä treeniä niin, että Lilli ei näe esineiden piilotusta, vaan katseltiin perusasennon tapaisessa, kun Sanna piilotteli esineitä. Ensimmäinen esine löytyi muistaakseni aika helposti. Koira takaisin perusasentoon ja uusi lähetys - käskysanana "esine". Toinen oli vaikeampi löydettävä ja muistaakseni Lilli haki kerran minulta apuja/tukea katseella, johon vastasin "etsi" - ja taisin höpötellä jotain muutakin, kun en millään malta hiljaa olla ja antaa toisen tehdä rauhassa hommia! Toinen esine oli piilossa kunnon heinikossa, jota Lillis kierteli useaan otteeseen "etsintä-häntä vispaten" (etsintä-häntä pyörii villiä ympyrää) saatuaan selvästi jo vainun. Sitkeä etsintä palkitaan. Sitten emännältä loppui jo kantti - kun toinen esine oli niin vaikea löytää, niin entä jos viimeistä ei löydykään. Olispa ikävä lopettaa treeni semmoiseen kokemukseen. Niinpä Sanna kävi nostamassa esineen, eli heiluttelemassa sitä ilmassa ja heittämässä uudelleen heinikkoon. Helppo nakki.

 

Nakki maistui, tosiaan! Emännällä taitaa olla nakkisormet, kun palkkaa hamuttiin jossain vaiheessa niin innokkaasti ruudulta palatessa, että emännän peukalosta lähti pala. Olen edelleen sitä mieltä, että koira voi olla liian innokas. Ehkä meno tuosta vähän rauhoittuu vielä... Nakki oli päivän sana, sillä ennen kuin ehdin tehdä mitään, oli Lillin pää Zian treenikassissa, palkkarasia oli aukaistu ja nakinpalasia katosi suuhun aika vauhdilla... (Lillin oikeustaju on aika erikoinen, toisten treenikassilla voi käydä ihan hyvin ja kerjätä muilta emänniltä namipaloja, mutta oman emännän herkkukädestä voi hyvin saada silti riidan aikaiseksi - muilla ei ole sille nakkipalalle asiaa - eikä sen puoleen meidän treenikassillekaan, jos emäntä on siihen koskenut ja sen "vahdittavaksi" jättänyt... Hohhoi.) Ennen nirso neiti on todella helposti motivoitavissa herkuilla - neito on myös valmis vaihtamaan suvereenisti emäntää, esim. jos Sannalla on herkkuja, mutta emännällä ei, niin Lilli on Sannan koira. Herkkuhimon lisäksi myös vahtivietti näyttää suurentuneen entisestään - ohikävelevä setä piti haukkua, tosin herkuilla lahjomalla sai neidon hiljaiseksi. Samaa tietä lähestyvää kultaistanoutajaa väistimme suosiolla pusikkoon, mutta neito haistoi sieltä ohittajan ja lausui pari valittua sanaa, ennen kuin taas keskittyi emäntään. Emäntä käärii jo hihat ja valmistautuu ohitustreeneihin. Neidolla on myös pentueen myötä aika iso ego - etenkin pääasiassa leikattuja narttuja sisältävässä narttuporukassa oli kiva sanoa välillä mör ja pör - tosin emäntä oli ihmeissään, että häntä myös kuunneltiin ja lopetettiin moiset haasteyritykset heti alkuunsa.

 

Kun enimmät innot oli purettu treeneihin ja käyty vähän jäähyllä autossa osaa porukasta hyvästellessä, käytiin vielä lenkillä tyttöporukalla. Kyllä tässä voi ihan selvästi ajatella yhteislenkkeilyjen palauttamista ohjelmaan - ensin ehkä tyttöporukalla. Entistä Lilliäkin näkyi, kun lähti hippulat vinkuen ja takki lepattaen juoksuun muiden mukaan. Enimmäkseen tosin nyhjötti emännän jalkojen takana tallustellen, mikä taas ei ole yhtään aitoa Lillistä. Eiköhän se tuosta piristy. Neito väsähtää nykyään aika helposti, joten kunnonkohotus on tarpeen - etenkin emännällä. Ilman koiraa ei vaan voi lenkkeillä, näin se on. Kohta saadaan jo totutella takaisin normaaliarkeen, kun Lillis palaa kotiin. Voi miten hauskaa meillä onkaan, kun matkaamme heti viikonloppuna "lomalle muarin ja vaarin luo maalle". On varmaan muillakin sukulaisilla ollut jo Lillistä ikävä. Ja naapurin papat ja mammat ovat myös kyselleet jo Lillin perään - joku luuli, että KAIKKI pennutkin muuttavat Lillin mukana meille. Olen vakavasti harkinnut kyllä pikku-Lillin laittamista taskuun käydessä Liitulakulandiassa. Suloisia ja reippaita ovat kaikki kuusi!

 

Kiitos mukavasta treeni-illasta Fari, Luru, Pinja, Rasta ja Zia + emännät! Otetaan pian uudestaan, jos valoa vaan riittää! Laitoin tämän jälki-kategoriaan, sillä esineruutu kuuluu olennaisena osana PK-treeneihin. On jäänyt sanalla sanoen liian vähäiseksi sen treenaaminen ja yksin on vähän hankalaakin, joten treenikaverit ovat korvaamattomia! Enpäs kerrokaan muiden treeneistä, jos vaikka saataisi lisää perroblogeja nettiavaruuteen. Lillin menoon olin ihan tyytyväinen. Aika hienosti tajusi kerta kehotuksesta pysyä itse tallatulla alueella. Oikealta pyyhälsi ensin reilusti yli, sitten höpöttelystäni palasi takaisin. Tämän jälkeen kävi usein vasemman reunan yli (ainakin etutassut), mutta kääntyi itse aina takaisin. Mitenköhän tarkkoja noista rajojen ylityksistä ollaan? Saako etutassut käydä rajan toisella puolen? Pitänee tarkistaa jostain. Hyvä treeni, kiitos kaverit! Pitää ottaa jostain aika jälkimerkkien vääntämiseen ja oikeasti palauttaa myös jäljentreenaus ohjelmistoon. Lupauksia, lupauksia...